09.09.2022 05:13

Wintterin taidetyöryhmä aloitti työnsä – tavoitteena on osallistaa taidehankkeessa myös monitoimijatalon käyttäjiä

Yhdenvertaisesti saavutettava taide lisää tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyden tunnetta, sanoo Turun museokeskuksen apulaisintendentti Ville-Matti Rautjoki.

Uudenkaupungin monitoimijatalo Wintteriin tulevaa taidehankintaa on hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan päätöksellä nimetty edistämään työryhmä, joka on loppukesän aikana ryhtynyt valmistelemaan Wintterin taidehanketta. Työryhmän tehtävänä on paitsi valmistella taidehankkeen aikataulua ja budjettia sekä taiteilija- ja teosvalintaa myös osallistaa kuntalaisia vaikuttamaan taiteeseen oikea-aikaisesti. 

Wintterin kokoisessa hankkeessa olisi kysyntää myös taidekoordinaattorille. Rakennushankkeen ja siihen sisällytettävän taidehankkeen pitää sulautua saumattomasti yhteen, joten ammattitaitoinen koordinointi on tarpeen, sanoo taidetyöryhmässä Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon edustajana toimiva Ville-Matti Rautjoki.

– Lähtökohtana taidehankkeissa on tietysti se, millaiset tilat on tulossa ja millaisia niiden käyttäjät ovat, sitten muodostetaan mielipide siitä, mitä tilaaja haluaa. Eli luodaan tietynlaiset raamit mutta jätetään myös taiteilijoille vapaus ideoida ja luoda, hän tiivistää. 

Wintterin kohdalla kyseeseen voi tulla yksi tai useampi teos. Suomessa jo 60-luvulta lähtien käytössä olleen prosenttiperiaatteen mukaisesti vähintään yksi prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen. Käytännössä prosenttiosuus vaihtelee 0,5 ja 2 prosentin välillä. 

Suomessa 79 kuntaa on tehnyt prosenttiperiaatepäätöksen. Varsinais-Suomen kunnista päätöksen ovat tehneet Kaarina, Kemiönsaari, Masku ja Salo. Näiden lisäksi periaatetta ovat hankkeissaan noudattaneet tai päättäneet noudattaa esimerkiksi Laitila ja Turku. 

– On aivan ymmärrettävää, että kertahankintana summa tuntuu suurelta, mutta kun se suhteutetaan koko rakennuksen käyttöikään, raha on pieni ja sen vaikutukset moninkertaiset, Rautjoki huomauttaa. 

Julkisen taiteen edistämistä kunnallisella tasolla puoltaa useampikin seikka. Sillä paitsi toteutetaan laissa määriteltyjä kunnan kulttuuritoiminnan tavoitteita myös parannetaan kaupungin vetovoimaa. 

– Puhumattakaan kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista, jotka ovat tutkitusti merkittävät. Taide vaikuttaa aistien aktivoinnin kautta mutta on myös sosiaalista toimintaa, kun siitä keskustellaan ja löydetään yhdessä erilaisia asioita, Rautjoki sanoo. 

Taiteen edistämiskeskuksen viime vuoden alussa julkaistun tutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista haluaa julkista taidetta omaan elinympäristöönsä. Kysyntää julkiselle taiteelle siis on. 

– Kun itse olen haastatellut eri ihmisryhmien edustajia julkisesta taiteesta, vahvasti on noussut esille taiteen merkitys osana rakennushanketta. Se tuo rakennukselle yksilöllistä tarttumispintaa ja omaleimaisuutta, jolloin se myös erottautuu positiivisella tavalla muista vastaavista, Ville-Matti Rautjoki kiteyttää.