Kaikki mitä haluat tietää Wintteristä – tietoa hankkeesta ja sen vaiheista

Hankekuvaus

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus sijoittuu Uudessakaupungissa kaupunkikeskusta-alueelle Viikaisten- ja Pohitullinmäelle. Tarkemmin määritellen kohde sijoittuu Pohjoistullitien itä-, Viikaistenkadun pohjois-, Liljalaaksokadun länsi- ja Laivanrakentajatien eteläpuoleiselle alueelle.

Sivistys- ja hyvinvointikeskus on yksi toiminnallinen kokonaisuus ja samalla myös yksi rakennus, jonka tontille sijoittumisella tuetaan tiloissa tapahtuvaa toiminnallisuutta, kaupunkikuvallisia tavoitteita, liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Toiminnot Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen keskeisistä aulatiloista, aulan ympärillä olevista tiloista, ravintolatiloista, katsomoportaista, digitaalisesta kirjastosta, opistojen tiloista jne. muodostuu ns. kaupunkiverstas eli kaikkien kaupunkilaisten avoin harrastamisen, kohtaamisten ja toiminnan alue. Kaupunkiverstastilassa voi olla myös taidenäyttelyjä, konsertteja tai muita tapahtumia. Edelleen tilaa käytetään myös opiskeluun ja työskentelyyn. Kaupunkiverstaan ”selkäranka” on Verstaskatu, joka samalla yhdistää rakennuksen eri toiminta-alueet. Kaupunkiverstas on keskeinen rakennuskokonaisuuden yhteen sitova tila, missä tilan käyttäjäryhmät kohtaavat.

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen päiväkoti on mitoitettu 87 lapselle. Päiväkodissa luodaan lapsille monipuolisesti ja samalla turvallisesti mahdollisuuksia leikkiin, lepoon, liikkumiseen, tutkimiseen ja itsensä ilmaisemiseen.

Uudenkaupungin yhtenäiskoulun (800 oppilaalle) ja lukion tilat (200 opiskelijalle) muodostuvat oppimisalueista, joissa on erikokoisia opetustiloja. Tiloissa on muunneltavia ja joustavia ratkaisuja – tiloja rauhoittumiseen, tutkimiseen, yksintyöskentelyyn ja vuorovaikutukseen. Tilat muovautuvat erityisesti kalustamisratkaisujen sekä tieto- ja viestintäteknologiaratkaisujen avulla joustavasti erilaiseen käyttöön. Lukion osalta on pidetty mielessä, että tilaratkaisut mahdollistavat yhteistyömahdollisuuksien vaalimisen niin muun toisen asteen ja korkea-asteen kuin myös yrityselämän kanssa.

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa toimii myös kansalaisopisto, joka edistää monipuolisesti eri ikäisten ihmisten kehittymistä, tarjoaa kansalaistaitoja, sivistystä ja hyvinvointia. Myös musiikkiopiston toiminta keskittyy uuteen sivistys- ja hyvinvointikeskukseen. Musiikkiopistossa opiskellaan tavoitteellisesti ja taiteen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti

Nuorisotyö kytkeytyy koulutyöhön. Sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa tulee olemaan nuorisotilat, mutta samalla tilat mahdollistavat sen, että nuorisotoiminta jalkautuu myös koulun puolelle. Vastavuoroisesti koulu voi hyödyntää nuorisotiloja.

Liikuntatilojen – siis uimahallin ja ison sisäliikuntahallin – toteuttamisella tuetaan ja kannustetaan kaikkia kaupunkilaisia liikkumiseen ja aktiivisuuteen. Monipuolisilla, uusilla ja moderneilla liikuntatiloilla ja liikuntapaikoilla luodaan eri ikäisille kaupunkilaisille vetovoimaisia mahdollisuuksia liikuntaa.

Hankkeen laajuus ja tilojen kompaktius

Toteutuvasta sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta tulee kompakti kokonaisuus.  Hankkeen laajuus on noin 22 600 brm2.

Synergiaetuja saadaan tilojen yhteiskäytöstä, tilojen muuntojoustavuudesta sekä mm. energiaratkaisuista, jotka kaikki aikanaan vaikuttavat tilojen käyttökustannuksiin.

Yleinen suunnittelutilanne ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn vaiheet

Käyttäjäyhteistyö jatkuu tiiviinä erityisesti käyttäjähankintojen osalta. Suunnittelutyön ohjaamisen pohjana olevaa ”toiminnalliset ja pedagogiset vaatimukset”–asiakirja on valmistunut tarjouspyyntöä varten. Tilaajan toinen suunnittelunohjaustyökalu on ohjeellinen tilaohjelma, jossa on tavoitteelliset tilat hankkeeseen. Suunnitteluryhmät ehdotuksissaan muokkaavat tilaohjelmaa tarvittavilta osin ehdotuksesta riippuen. Näitä vaikutuksia on tarkastelu yhdessä palveluntuottajien ja käyttäjien kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Samaan aikaan käyttäjien kanssa tehdään tarkempaa tilasuunnittelua huonekorttien (kuvaus jokaisesta tilasta) muodossa. Työssä kartoitetaan tilojen toimintaa tarkemmin sekä kalusteita, varusteita ja laitteita. Yhteistyössä elinkarikonsultin kanssa on laadittu hankintarajat tarjouspyyntömateriaaliin. Osa em. asioista kuuluu palveluntuottajalle hankkeeseen, osa on tilaajan erillishankintoja.

Elinkaarikonsultin ja palveluntuottajien kanssa on laadittu neuvottelujen edetessä koko sopimusaineisto, jossa suunnitelmien lisäksi määritetään keskeisenä asiana elinkaarimallin mukainen palvelutaso ja kuntoluokka rakennukselle käyttöaikana ja luovutushetkellä. Em. asiakirjojen perusteella palveluntuottaja vastaa tilojen käytettävyydestä koko sopimuksen ajan.

Yhdessä kaikkien käyttäjien kanssa on nyt siirrytty ajalliseen toiminnalliseen suunnitteluun. Tilojen laaja yhteiskäyttö edellyttää tilankäytön huolellista suunnittelua. Käytössä on taulukko, jossa oletetut käyttöajat siirretään yhteiseen järjestelmään. Tällä pyritään ensisijaisesti saamaan tehokkuutta tilankäyttöön, mutta samanaikaisesti kartoittamaan se vapaa kapasiteetti tiloissa, joka voi olla uudenlaista monipuolista käyttöä ja palvella näin laajemmin koko kaupunkia. Se on toivottavasti suurin muutos nykyiseen verrattuna. Tilat, jotka ovat jokaista varten.