Oululaisen monitoimitalon johtaja kannustaa Sihyä odottavia uusikaupunkilaisia ”Ideoikaa rohkeasti ja uskaltakaa kokeilla”
Oulussa kohta 10 vuotta toiminut Ritaharjun monitoimitalo on onnistunut siinä, mihin Uudenkaupunginkin sivistys- ja hyvinvointihankkeessa pyritään – monitoimitalo kerää kaupunkilaiset yhteen päivästä toiseen. Tilat ovat avoinna aamusta iltaan ja käyttäjiä riittää joka tunnille. Toimintaa järjestävät kaupungin lisäksi järjestöt ja yritykset.
Ritaharjun monitoimitalon johtaja Pertti Parpalalla on oululaisten menestykselle selkeä selitys.
– Mitä enemmän monitoimijataloon houkutellaan erilaisia palveluntuottajia, sitä paremmin se hyödyttää kaikkia kaupunkilaisia. Monipuoliset toimintamahdollisuudet ja yhteisölliset tapahtumat takaavat sen, että kaikki kokevat tilan omakseen. Siksi pitää uskaltaa ideoida vapaasti ja antaa mahdollisuus monenlaisille toimijoille, hän sanoo.
Parpala puhui Sihyn infotilaisuudessa maanantaina 16.11.2020.
Sihyyn poikkeuksellisen laajat palvelut
Pertti Parpalan johtama Oulun Ritaharjun monitoimitalo valmistui vuonna 2011. Siellä toimii yhtenäisperuskoulu, päiväkoti, kirjasto ja nuorisotalo. Lisäksi joustaviksi suunnitellut yleiset tilat ovat avoinna kaikille kaupunkilaisille.
Uudenkaupungin Sihyyn on varhaiskasvatustilojen, peruskoulun ja lukion lisäksi tulossa nuorisopalvelut, sisäliikuntahalli, uimahalli ja kaupunkiverstas. Taloa käyttävät myös aikuisopetus, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Rakennuksen palvelukattaus on kansallisestakin näkökulmasta hyvin monipuolinen.
– Tietääkseni missään muualla ei ole näin laajaa palvelukokonaisuutta kuin Uuteenkaupunkiin on tulossa, kertoo sivistyspalveluiden erityisasiantuntija Inkeri Parviainen.
Pertti Parpala kehuukin uusikaupunkilaisten suunnitelmia.
– Sihy on todella hieno veto. On huippujuttu, että kaikki nämä toiminnot saadaan helposti saavutettaviksi ja oikeasti kaikkien käyttöön, hän sanoo.
Oulussa monitoimitalon tiloja ovat innostuneet käyttämään monet yllättävätkin tahot, esimerkiksi asukasyhdistykset ja taloyhtiöt. Yritysten tarjoamat palvelut tehostavat iltakäyttöä. Hukkatunteja ei käytännössä ole.
– Ritaharjuun on helppo tulla. Tila on monikäyttöinen, joustava ja muunneltava. Pystymme järjestämään siellä isoja ja pieniä tilaisuuksia, hän korostaa.
Koko kylä kasvattaa
Monitoimitalon suurena etuna Pertti Parpala näkee yhtenäisen kasvatuspolun, jonka Sihykin jatkossa mahdollistaa. Parpala toimii myös Ritaharjun yhtenäiskoulun rehtorina. Ritaharju on Suomen suurin peruskoulu. Siellä on liki 1500 oppilasta.
– Pitkän tähtäyksen säästö syntyy siitä, että lapsille tarjotaan tuttu ja turvallinen talo, jossa ovat tutut ja turvalliset aikuiset varhaiskasvatuksesta 2. asteen loppuun. Vahvasti sanottuna talo on heille toinen koti, sillä lapsi käy siellä pisimmillään kymmenkuisesta abiturientiksi saakka. Onhan se sellainen kasvualusta, joka tukee kasvua ja antaa vahvat eväät elämälle, hän sanoo.
Parpala uskoo, että Sihy mahdollistaa koko kylä kasvattaa -idean toteutumisen. Käytännössä lapsen ja nuoren lähellä tiloissa on aina luotettava aikuinen.
– Meilläkin on Ritaharjussa kymmenkunta ammattiryhmää ja osaamisen määrä on valtava. Luottamuksen lisääntyessä ammattiryhmät ovat käyttäneet omaa osaamistaan aiempaa laajemmin. Tänä päivänä ei välttämättä enää pysty erottamaan, kuka on opettaja, varhaiskasvatuksen opettaja ja kuka ohjaaja. Yhdessä tekemisen kulttuuri on erittäin vahva, hän kertoo.
Monitoimitalo mahdollistaa myös henkilökunnan ja vanhempien sekä isovanhempien kohtaamiset koulun ja päiväkodin ulkopuolella.
– Heitä tavataan myös yhteisöllisissä epävirallisissa tapahtumissa, joissa on jatkuvasti satoja osallistujia. Raja-aidat madaltuvat, kun kohdataan tarpeeksi usein, Parpala uskoo.
Kulttuurin muutos vie aikansa
Pertti Parpala ei glorifioi monitoimitalon alkuaikoja, jolloin yhteistä toimintakulttuuria vielä opeteltiin.
– Aluksi mekin olimme tiukasti kiinni omissa hallintokunnissamme. Luottamus vaati aikansa ja tuli vasta sen jälkeen, kun opimme tuntemaan toisemme, hän myöntää.
Yhteistyöhön pitää hänen mukaansa vähän jopa patistaa.
– Työntekijöitä pitää kannustaa tekemään yhdessä ja oppimaan toisiltaan. Uudessakaupungissa on ymmärretty hyvin se, että tulevia käyttäjiä kuunnellaan. Suuri osa työstä on jo tehty, kun käyttäjät ovat pystyneet vaikuttamaan suunnitteluun.
Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus