Johtotähtenä Euroopan hienoin oppilaitos

Wintterin oppimisen tilat on suunniteltu opettajien ja arkkitehtien yhteistyönä. Yhtenäiskoulun rehtori Jukka Silvola uskoo, että ensiluokkaiset puitteet tulevat vaikuttamaan positiivisesti paitsi kaupungin vetovoimaan myös oppimistuloksiin. 

Mahtuvatko mikroskoopit niiden säilyttämiseen tarkoitettuun kaappiin? Voiko näyttötaulun alaosaan asentaa kynäkourun? Aukeavatko kotitalousluokan kaappien ovet oikeaan suuntaan? Entä mitä tapahtuu nypläystyynyille? 

Näitä, ja monia muita käytännön seikkoja, on pohdittu Uudenkaupungin yhtenäiskoulun oppimisalueiden tiimeissä kuluvan kevään aikana. Opettajat on otettu mukaan Wintterin oppimisen tilojen suunnitteluun aivan alkumetreiltä lähtien. Vaikuttamismahdollisuuksia on ollut tarjolla halukkaille runsaasti. 

– Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen alueen piirustukset myllättiin miltei kokonaan uusiksi opettajien kommenttien jälkeen. Olemme aidosti päässeet vaikuttamaan todella paljon, kertoo matematiikan ja tietotekniikan opettaja Petri Puukki

Vuosien ajan normaalin kouluarjen ohella tehty suunnittelutyö on saamassa täyttymyksensä elokuussa 2025, kun kaikki käyttäjät varhaiskasvatuksesta lukioon pääsevät yhdessä aloittamaan koulunkäynnin Wintterissä. Sitä ennen työpöydällä on vielä paksu pino ennakkosuunnittelua, kuten tilojen turvallisuuteen liittyviä asioita, järjestyssääntöjä, koulukuljetuksia sekä ruokailuun ja välitunnille menon käytäntöjä, puhumattakaan opetustilojen irtokalusteista tai vaikkapa opetusmateriaaleista. 

Töitä tulevan oppilaitoksen eteen tehdään oppimisalueiden mukaisissa tiimeissä. Tiimeissä ollaan pystytty keskittymään aina tiettyjen pedagogisten alueiden ratkaisuihin. 

– Tiimijohtamisen malli on toiminut meillä valtavan hyvin. Samaa järjestelmää tullaan jatkamaan myös Wintterissä, rehtori Jukka Silvola toteaa. 

Kotitalousopettaja Lotta Koisti on ollut aktiivisesti mukana ideoimassa uudenlaista kotitalouden yksikköä, jonka toiminnallisuudessa on entistä paremmin huomioitu myös tilojen harrastekäyttö.

– Onhan se aivan huikea etu, että meiltä kysytään ja meitä kuunnellaan. Opettajalle on hieno ja ainutlaatuinen tilaisuus päästä alusta saakka tekemään ja vaikuttamaan tuleviin opetuksen tiloihin, hän kehuu. 

Wintteristä käydyssä julkisessa keskustelussa erityisen paljon osumaa on saanut juuri koulu. Sitkeänä elää etenkin puhe avoimen tilan koulusta, missä ei ole luokkahuoneita eikä omaa rauhaa opiskeluun. 

Silvola haluaa osaltaan rauhoitella keskustelua: Wintteristä ei tule avoimen tilan koulua. 

– Kyse on joustomuunneltavista tiloista, joissa on siirrettäviä seiniä. Näin saadaan helposti käyttöön suuria tiloja, mutta yhtä hyvin voidaan rajata pienempiäkin opiskelutiloja, hän täsmentää. – Alusta asti toiveissamme on ollut myös erilaiset vetäytymisen tilat, ja niitäkin on tulossa runsaasti. Koen, että oppimisalueiden kokonaisuus on onnistunut kaikkiaan valtavan hyvin. 

Opettajien keskuudessa on aistittavissa kutkuttavaa odotusta. Vähitellen aletaan olla jo pitkällä yksityiskohtien määrittelyssä, ja tulevana kesänä myös piha-alue saa raaminsa. 

Kun yhtenäiskoulun oppilaat ovat talviloman jälkeen ensimmäistä kertaa uuden Wintterin oven takana, kaikki on niin valmista kuin ennakkoon vain on mahdollista. 

– Nyt alkaa jo tuntua jännitys siitä, miten saadaan suunniteltua kaikki mahdollisimman sujuvaksi. Samaan aikaan pitää hyväksyä se realiteetti, että vaikka kuinka pyrimme valmistelemaan kaiken ennalta valmiiksi, vastaan tulee varmasti asioita, jotka tulevat menemään eri tavalla kuin on suunniteltu, sanoo apulaisrehtori Virve Pihlava-Lahtinen

Viimeiset vuodet ovat olleet yhtenäiskoulussa aikamoista myllerrystä. Ensin opeteltiin arkiset asiat uusiksi pandemian rajoissa, ja heti perään koulu siirtyi väistötiloihin. Kaikella on ollut väistämättä vaikutuksensa myös koulun toimintakulttuuriin. 

– Toimintakulttuurin luominen aloitetaan tietyllä tavalla Wintterissä ihan alusta. Siellä tilat ja ympäristö mahdollistavat aivan uudenlaisia asioita, tuumii apulaisrehtori Erika Lehtonen

Pihlava-Lahtinen uskoo, että Wintteri luo uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Kun esimerkiksi koulu ja nuorisotyö ovat jatkossa saman katon alla, yhdessä tekeminen jouhevoituu. 

Vaikka uusien tilojen yksityiskohtia hiotaan jo kovaa vauhtia sekä työmaalla että yhtenäiskoulun tiimeissä, Jukka Silvola muistuttaa, että toiminnan vakiintumiseen menee aina aikaa. 

– Olemme herkällä korvalla kuunnelleet kokemuksia muista vastaavista kouluista. Pyrimme tietysti välttämään sudenkuopat, joita muualla on ollut, mutta viesti on ollut se, että 1-3 vuotta menee kaikesta huolimatta ennen kuin toiminta on vakiintunutta. Siihen on hyvä varautua. 

Pohitullissa vietetään parhaillaan viimeisen kevään viimeisiä hetkiä. Kukaan opettajaviisikosta ei kuitenkaan myönnä jäävänsä kaipaamaan vanhaa koulua, kun muutto uuteen on saatu tehtyä. 

Sen sijaan he uskovat, että Wintterin myötä kohentuvasta liikuntakampuksesta ja tasokkaista oppimisen tiloista tulee vetovoimatekijä paitsi lapsiperheille myös henkilökunnalle. 

– Uskon, että tämä panostus tulee näkymään myös oppimisen tasossa, Jukka Silvola päättää.